31 maaliskuuta 2022

Stressillinen palkkapäivä

Hitusen meni tämän asian kanssa yli. Mulla on tapana, että stressissä, joka johtuu siitä, että ei kykenekään ehkä hallita kaikkea, johtaa oravanpyörään, sillä mitä enemmän stressaa, sitä enemmän haluaa hallita. Näin ollen tavoitteeni heitti meikäläisen just toiseen suuntaan mihin halusin. Eli en päässyt stressittömyyteen, vaan ihan älyvapaaseen stressiin.

Stressasin, että jos olenkin laskenut jotain väärin ja raha-asiat menee ihan sketuralleen, jos nyt muutan asioita. Ns. budjetiton budjetti kun ennen toimi kuitenkin ja tulin toimeen. Ja ajattelin, että jostain kahdeksasta eri lainasta ja parinkymmenen tuhannen ulosotosta (samanaikaisesti) olen kuitenkim vanhalla tavalla selvinnyt siihen, että on varaa ostaa ruokaa, tankata auto ja pitää koti lämpimänä koko kuukausi, niin onko järkeä lähteä sähläämään. Heräsin parina yönä kahdelta ja valvoin neljään. Muokkasin kauppatilausta puoli neljältä aamuyöstä. Suunnittelin asuntolainan maksusuunnitelmaa. Siinä kun 14 vuoden päästä loppuu korkoturva. Että miten siitä selviän, kun korot nyt nousee. Kykenin tunnistamaan oman älyttömyyteni, mutta en osannut sitä lopettaa.

Kuitenkin selvisin. Rahaa on nyt palkkapäivänä käytetty runsaasti, mutta suunnitellusti, ja loput on suunnitelluilla tileillä. Tilasin kuukauden ruoat ja ne on nätisti laitettu omille paikoilleen. Uskon, että loppukuusta tarvitsen alle 40 euroa rahaa ruokaan (ja välttämättömiin kuten pyykinpesuaine, vessapaperi ja shampoo). Eläintarhan ruoat ja namit on melko hyvin koko kuukaudeksi. Melkoinen shoppailuralli sitä tuli tehtyä. Mutta nyt olen tyytyväinen. Nyt kaikki tuntuu olevan kunnossa.

Tämä kuukausi menee harjoitteluun. Näen sen, että miten hyvin ruokatilaus osui kohdalleen, eli mitä tuli ostettua liikaa ja mitä liian vähän. Lista on onneksi tallessa, jotta ensi kuussa ei tarvitse laskea uusiksi tarvikkeiden kulutusta, vaan vähän vain fiksailla.

Nyt kun asiat on tässä mallissa, niin hieman jo ihmettelen, että oliko nyt todellakin järkeä tällä tavalla stressata. No, ainahan se uusi luo stressiä. Positiivisena puolena voin sanoa, että talouden laittaminen kohdilleen on silti paras päätös omassa elämässä. Ihan kuin olisi joku oman elämän Black friday: saan kaiken, mutta usean kymmenen prosentin alennuksella. Kun vertaa ensimmäiseen blogikirjoitukseen, että haluan 10k euroa taloutta plussalle tänä vuonna. Nyt kolmen kk kohdalla tavoitteesta on täyttynyt 4850 euroa. Lisäksi sisäisesti olin ajatellut ruoka, bensa ja eläintarhan kulujen olevan sitä, miten ne nyt on suunniteltu. Silti nyt jää paljon enemmän käteen. Että mitä tapahtui,  miten voi saada samalla enemmän, kun vaan kiinnittää siihen huomion? Luulin olevani hyvä matematiikassa, mutta nähtävästi oma ajatus voi heittää todella pahasti. Eli mielestäni ihan oikeasti pohdin, että 10k on ihan älyttömän hyvin, jos sen teen.

Lopettelen tämän hassuun aivojen toimintaan. Onkohan muita, jotka tunnistavat tämän? On hirveän vaikea laittaa rahaa lainan ekstramaksuun. Se, että sen ennakolta laittaa automaattimaksatukseen, helpottaa aika paljon. Silti tekisi mieli vaan vähentää sitä summaa ja siirtää se puskuriin oleilemaan. Eli jotenkin haluaa olla veloissaan. Onko sekin vain tottumiskysymys? Että ihminen sopeutuu kaikkeen ja mä olen sopeutunut olemaan enemmän tai vähemmän painavan velkataakan alla ja se pelottaa päästää irti.

Isona apuna on olleet muut blogit, jotka olen löytänyt. Siellä ihmisillä on ollut erinäisiä syitä velkaantua. Tunnistan itseni täysin siitä tilanteesta, että kaikki raha menisi elämään. Ja on se olo, että ehdottomasti tarvitsee koko palkan ja mielellään  sopivin väliajoin palkankorotuksen, jotta pärjää. Kuitenkin olen lukenut erilaisia tarinoita siitä, että kun esim ulosotto alkaa, niin yllättäen se samanlainen (ehkä hitusen  kiristetty, mutta silti elämän arvoinen) elämä jatkuu sillä pienemmällä rahalla. Eihän tätä minun elämää nyt voi verrata ulosottoon, mutta silti. Muuten, kun että muistan tilanteen jotenkin helpottaneen, kun velkoja alkoi mennä ulosottoon. Että ulosotto nosti minut aikanaan aika pimeästä paikasta pois. Että nyt mulla se vaatii itsekuria, että pidän itseäni "ulosotossa" (koska oikeaan siihen ruljanssiin ei oma mielenterveys tai muukaan terveys enää taipuisi)  ja maksan kaiken irtoavan lyhentääkseni lainaa nyt kun euribor ei vielä ole räjähtänyt pilviin. Ja sitten saan sen kirkkauden ja autuuden, kun voi olla velkavapaa ja suunnittelee hyvin rahallista elämää eteenpäin. Eikä vain selviä niistä asioista, joita ei vaan viitsinyt miettiä.

Velkahaaste 1/22

 Tavoitteet vuosineljänneksittäin:

1. Budjetin rakennus ja maksusuunnitelma tehty Q1/22    Ok!

2. Keittiövälineet maksettu Q2/22

3. Kulutusluotto alle 7500 euroa Q3/22.

4. Velkasumma alle 8500 euroa Q4/22 aikana.

5. Velkasumma alle 6000 euroa Q1/23

6. Kulutusluotto maksettu Q2/23

7. Puolet jäljellä olevasta opintolainasta maksettu (tämä tarkoituksella huomattavasti löysempi tavoite, koska opintolainan ohella voi jo hyvillä mielin säästää/sijoittaa. Kunhan vaan sen loppuun asti hoitaa) Q3/23

8. Kaikki velka maksettu Q4/23 mennessä.


Tilanne kuukausittain palkkapäivänä, eli kuun lopussa.


1/22 (Maaliskuu 22):


Opintolaina 3850,00 e (-49,51e)

Kulutusluotto 12241,39 e (-590e)

Keittiökalusteet 420 e (-210e)

Ylimääräiset suoritukset kuukauden aikana velkaan 18,31 e (vähäinen määrä, mutta tiesin sen, kun budjettisuunnitelman tein silloin, kun loppukuun käyttörahaa oli ylipäätään jäljellä 150e / lähemmäs kolme viikolle ja mitään ruokia ei ollut valmiiksi ostettu. Edelliseen elämään verrattuna huippusuoritus, että jäi mitään laitettavaksi.


Yhteensä 16511,39 e (-867,31e)


Lainaa lyhentävä summa/ kk, jotta tavoitteeseen päästään Q1-Q4

2022

Q1 Tehty ja toteutettu

Q2 Yhteensä vielä 420 e. Suoritetaan kahdessa kuukaudessa. Eli 210 e/kk x2. Tämä on helposti toteutettavissa. Siksi mennään jo Q3 ajatuksella, koska se on tiukempi.

Q3 Kulutusluoton velkasumma maaliskuun laskun jälkeen 12241,39 e, joten 4742,39 e / 6kk. Joka tekee 790,40 e/kk lyhennystä. Kesällä tulee mm veronpalautukset, joista osan tähän syötän. Se tasaa ensimmäisen kahden kuukauden pienempää määrää.

Q4 Kokokaisvelkasumma maaliskuun laskun jälkeen 16511,39 e, joten 8012,39 e/ 9 kk. Joka tekee 890,30 e/ kk lyhennystä.

Budjetista (2400 e) ylijäänyt osuus: Nordnet 50e ja Puskuriin 53e.



19 maaliskuuta 2022

Budjettisuunnitelma

No niin. Siinähän kävi sitten niin, että hurahdin kunnolla tähän aiheeseen. Mutta eipä se mitään. Budjetin rakentaminen meinaa vähentää stressiä. Olen huomannut, että olen paljon stressannut siitä, että riittääkö raha. Ja en ole tehnyt jotain asioita, jos on tuntunut siltä että raha ei riitä. Nyt kun jo tälle kuulle tein vajavaisen budjetin, niin sitä tuntuu että voi hengittää. Olikin varaa enemmän kuin uskoinkaan. Tämän vuoksi jatkoin ajatusta. Eli toistaiseksi tämä on ainakin hyvä.

Aikaisemmin, ennen kun olin tarkemmin laskenut, olin laittanut tavoitteeksi 30 kk olla velkavapaa (pl asunto). Nyt kun olen rahoja pyörittänyt, niin asetan näiden kahden velan maksun tavoitteeksi vuoden 2023 loppuun mennessä. Maaliskuun palkka tulee kuun lopussa, eli 22 kuukaudessa.

Rakensin tällaisen budjettirakenteen, millä sinne selvitään.

Menot: 

Laskut 225 euroa (eli jos ei kaikki raha mene, niin siirretään laskutilille. Avasin sellaisenkin)

Eläimet 164 euroa (eli jos raha ei mene, niin siirretään eläintilille. Avasin sellaisenkin)

Ruoka 300 euroa

Bensa 100 euroa

Huvittelu 50 euroa (huvitteluun ja hemmotteluun on vielä työnantajan virike ja lounas, joten koen tämän omia rahoja riittävän)


Yhteensä 839 euroa/ kk


Lainat:

Asunto 706 euroa

Opintolaina 55 euroa (tästä 50 euroa velka lyhenee ja sitten tarvitaan 4,50 euroa tilikuluihin. Tämän vuoksi tämänkin haluan aika nopeasti maksettua, ärsyttäviä turhia kuluja. Haluan pankkitunnukset pois tuolta)

Muut lainat 800 euroa (kesäkuuhun asti kulutusluoton ohella pitää maksaa keittiölaitteet. Eli 3 kk menee 590e kulutusluottoon ja 210 euroa keittiöön. Ja noin vuoden päästä kun tämä on maksettu, niin maksan loput opintolainasta pois näillä rahoilla)


Yhteensä: 1561 euroa

Yhteenlaskettuna budjetti siis: 2400 euroa.


Palkka on jo nyt noin 100e enemmän ja oletan saavani palkankorotuksen kesällä. Lisäksi tulee lomarahoja, palkkioita ja muita korvauksia. Näiden rahojen kohde on sitten säästöön. Ainakin 50e / kk Nordnettiin, mutta myös puskuriin tarvitaan rahaa. En laske näitä budjettiin, omasta mielestä helpompaa.

Joka kuussa tarkistetaan tilanne ja jos:

Huvitilillä ylijäämää -> Matkabudjettiin. En vielä tiedä minne menen, mutta parin vuoden sisään  haluan matkustella jossain. Menee siis silti huvittelua varten.

Ruoka + bensa ylijäämää: Lyhennetään lainaa.

Laskut tilillä laskujen maksamisen jälkeen vielä yli 150 euroa -> Lyhennetään lainaa

Eläimet tilillä kuun lopussa yli 200 euroa -> Lyhennetään lainaa.


Tällä hetkellä lainoja 12849 e Kulutusluotto ja 3899 e opintolaina + 630 euroa keittiövälineet =17378 euroa. Jos ei mietitä mitään korkoja tai kuluja, niin kuukausieräksi tulee 790 euroa. Kuukausittain tähän pottiin maksan velkoihin 850 euroa, joten suunnitelma kuulostaa hyvältä. Parasta kuitenkin on saada nipistettyä pikkuisen kuukausittain ekstraa, jotta tuo kestää myös vähän iskuja.

Ruokalaskua ainakin saan pienemmäksi, kun teen kuukauden ruokalistan. Tai siis pyrin ostamaan perusruokaa mahdollisimman pitkälle heti palkkapäivän alkuun. Tiedän, että kaikkea ruokaa ei voi ostaa, koska tarvitsen esim maitotuotteita ja heviä, mutta jos 70% ruoasta saisi kerralla ostettua, niin saisi ruokalaskua varmasti kuriin. Tein nettiin ensimmäisen version kuukauden tarpeista. Sillä saa lämpimät ruoat ja ison osan muustakin. Hintalappu oli 160 euroa. Tässä siis ei valittu halvimpia, vaan mm luomua. Mielestäni hyvä summa. Sitten paikko-ostoihin jäisi puolet budjetissa, jota tuskin pitäisi kokonaan käyttää.

Onhan tossa omat riskinsä, kuten ylimääräiset menot, joita varmasti tulee. Kuitenkin puskurissa on jo nyt reilusti yli 2000 euroa, joita ei korvamerkitty. Lisäksi on luottokortit, joilla 12000 euroa käyttövaraa. En siis missään nimessä meinaa alkaa elää luotolle, mutta ajatuksena on, että ei tarvitse ainakaan hiuksia päästään stressata jos vaikka jollekin eläimelle käy jotain, että miten lääkärilasku maksetaan.

Tällisella suunnitelmalla lähdetään etenemään! Tervetuloa kaikki samanlaiset numero-orgasmin metsästäjät seuraamaan kuinka matka sujuu.

11 maaliskuuta 2022

Uutta oppimassa

No niin,

sitäpä niin. Eli ehkä vaan pitäisi ottaa enemmän oppia muista ihmisistä, jotka tätäkin puuhaa on tehnyt kauemmin kuin minä. Mutta mitäpä itselleni voin. Eli kun juuri ilmoitin,  että ei ole mitään taloustiliä, niin nyt sitten on. Olen jotenkin ihastunut tuohon S-kortin mahdollistaman tarkastelun siitä, että mitä on vuoden aikana ostanut. En ole sitä juurikaan käyttänyt, mutta kun seuraan muiden blogeja, niin ihastun. Haluan sitä seurata. Tai en halua, jos se näyttää kamalalta, mutta täytyy, kun se näyttää kamalalta.

Tänään esimerkiksi kävin ostamassa kanakeittoainekset (kanaa oli jo kotona, joten 4 euroa meni tarvikkeisiin). Sitten ihan vaan herätteenä ostin energiajuoman ja suklaapatukan (melkein 4 euroa. Ja olin kotiin menossa syömään). Totesin, ettei ole mitään järkeä. Niinpä kotona sitten nokkelasti siirsin S-tilille (joka Onneksi omasta pankista siirsi alle minuutin viiveellä) rahaa 150 e loppukuuksi. Tästä täytyy maksaa sekä omat että eläintarhan ruoat (eläimiin pitäisi mennä korkeintaan 20 euroa) että myös polttoaine. Toivon, että tästä jäisi jotain käteen vielä, mutta ei maailman loppu, jos kaikki menee. Oman pääpankkini tilille jäi sitten rahaa esimerkiksi  huvitteluun. Toki sitä ei ainakaan toistaiseksi ole hurjasti suunnitelmissa enää, kun tämän viikon puuhastelut on tehty. Mutta on kuitenkin olemassa sinnekin rahaa. Mielenterveysrahaa, eli sitä että tilillä ei näy pyöreä nolla, jolloin se ahdistaisi. 

Eli summa summarum, kun minun pitää kirjoittaa se, minkä kaikki muut tuntuvat jo tietävän: korvamerkitty raha taloustilillä auttaa budjetoimaan ja vähentämään turhan ostamista kaupasta. Lisäksi kovasti koetan oppia tekemään halpojakin ruokia sekä vähentää prosessoidun ruoan syömistä.

Ensi kuukaudesta lähtien ajattelin tällaista: palkkapäivänä käyn ostamassa eläintarhan tarvikkeet ja muut tarvikkeet, jotka odottaneet palkkapäivää (ovat joko tarpeellisia, kuten hygieniatuotteet tai patterit tai sitten huuhaata, kuten uudet mullat sisäkasveille). Tähän päivään usein uppoaa se noin 150 euroa, kun ruokaa ja bensaakin tulee haettua. Tämän jälkeen siirrän viikottain viikkobudjetin S-tilille. Jos vielä tekisi niin, että joka toinen viikko olisi vähän tiukempi ja joka toinen vähän löysempi. Näin löytäisin sen järkevän budjetin itselle. Ei tarvitsisi koko ajan kytätä halvan perään, mutta tiukemmat viikot olisi silti ihan mukavia vaihteluita. Tällä tavalla tulen oppimaan paremmin omat rajani.

Haluan siis sanoa, että kyllä aikaisemmin on budjetti riittänyt. Siitä on jäänyt 10-50 euroa yli, jotka on voinut laittaa sitten yhteen säästökohteeseen. Alkukuusta kuitenkin sitä rahaa kuluu vähän surutta ja loppukuusta sitten kiristellään. Tästä stressistä tämä olisi ihan hyvä tapa päästä eroon.

Katsotaan mitä muuta kierrätettyä ideaa omat aivoni pitkillä piuhoillaan nappaa. Tarvitsisin ainakin jotain rohkaisua siihen  että lyhentäisin velkaani myös ylimääräisinä laskuina, kun huomaan sen olevan mahdollista. Säästöön meneekin jo kuukauden aikana rahaa, toki sekin voisi olla suurempi summa. Pikku hiljaa. Täytyy vain myöntää, että tämä vuosi tulee olemaan se harjoitteluvuosi, josta on mahdollista vain parempi rahanhallinta.

06 maaliskuuta 2022

Euro ei aina ole euro

Terapiasta nähtävästi käy tällainen kirjoittelu. Sitä kun ei ole rahaa kunnon terapiaan, niin hoidetaan itsehoitona. Puolikas vitsi, tietenkin. Olen joskus jopa katsellut mahdollisia terapeutteja, mutta en ole ainakaan vielä ylittänyt sitä rajaa, että olisin todella ajan varannut. Suurimpana syynä on ollut se hinta. Vaikka täytyy rehellisesti myöntää, että tuskin olisin onnistunut aikaa varaamaan, vaikka se olisi ilmaista. Tästähän sitten sain iltapäivälenkille pohtimisen aihetta, sillä tuossa tilanteessa noin 100 euroa kuulostaa mahdottoman suurelta summalta. Kuitenkin tässä koko ajan kerään rahaa, että kesällä voin ostaa uuden jääkaapin ja hellan. Jääkaappi on rikki ja haluan kesän marjat uuteen pakkaseen. Hella toimii, mutta on sekin jo ihan elinkaarensa päässä. Näihin olen suunnitellut käyttäväni reilun tonnin. Eli siis käytännössä silmiä räpäyttämättä ja erittäin mielellään heitän rahaa materiaan kuin siihen, että vuoden selvittäisin käsittelemättömiä asioita pääni sisällä. Hassua, mutta mielessä loogista. 

Kamalan pitkällä alustuksella päästään siihen, että missä minun elämässäni eurolla saa eniten arvoa. Ja missä vähiten. 

Eurot annan mielellään:

- Oma ulko-ovi. Reilu vuosi sitten, kun olin bongannut tämän nykyisen kodin, niin ei ollut epäilystäkään siitä, etteikö tässä olisi uusi kotini. Vaihdoin pankkia ja kaikki sujui täydellisesti. Sain maailman parhaan pankkitädin. Kun sitten nimen olin paperiin pistänyt,  nousi  järkyttävä ahdistus siitä, että olin taas velkaloukussa josta en pääsisi vähällä eroon. Kuitenkin hengiteltyä pitkään totesin, että pitää vain oppia elämään velan kanssa. Ja että tämä kerta on erilainen jo ihan lähtökohdilta kuin edellinen. Poispääsy isosta kaupungista, ahtaista kaduista ja kärttyisistä ihmisistä on kaiken tämän arvoinen. Tai ehkä itse olin kärttyinen ja sain muutkin sellaiseksi. Menee pari vuotta ennen kun tästä varmasti saisi ainakin pienen voiton, mutta mihin sitä omasta kotoa muuttaisi? Joskus olen leikitellyt ajatuksella, että olisi pitänyt ostaa joku kerrostaloasunto, jonka olisi voinut maksaa kymmenessä vuodessa pois. Tämän jälkeen olisi voinut ostaa sen asunnon, missä olisi hyvä olla ja jättää toinen sijoitukseen. Niin. Rahallisesti olisi ollut fiksua, mutta ei minun mielestä sen arvoista missään nimessä. 

- Eläintarha. Nämähän on vain yksi menoerä. Yksikään ei tienaa omia ruokiaan, vaan kaikki menee minun kautta. Uskon kuitenkin, että oma "selviytyminen" aikaisemmasta on täysin näiden ansiota. Ainakin olotila ja itsestään huolta pitäminen alkoi kun koira muutti kotiin. Jos ahdistaa tai on muuten kurja päivä, niin koiran pään painaminen jalan päälle ja turkin silittäminen on tärkeimpiä hyvinvoinnin lähteitä. Lisäksi päivittäinen pakollinen  ulkoilu on ehdoton mielenterveyden parantaja. Tuskin itsekseen tulisi kierrettyä erilaisia metsäpolkuja. Itseasiassa ilman koiraa metsässä kulkevat ovat enemmän tai vähemmän arveluttavaa porukkaa. Summa summarum. Eläimet on perhe, joiden kanssa viettää elämää. Ja mielellään maksan siitä sen mitä siihen menee.

- Oma terveys. Huomaan kyllä, että tämä on ristiriidassa ensimmäisen kappaleen kanssa, mutta kuitenkin totta. Henkisesti en ehkä ole vielä valmis korjausoperaatioon (jos sitä sitten edes tarvitaan). Olen ollut fyysisestikin kipeä ja viikon raastava elämää lamauttava kipu laittaa ihmisen kontilleen ja nöyräksi. Terveys on ainoa, mitä meillä on. Näinpä en kauppalaskusta ole valmis tiristämään minimibudjettiin, vaan ruoan pitää olla terveyttä tukevaa. Kalleinta on proteiini, mutta siitä ei luovuta. Töiden kautta onnekseni saan virike-etuja, niin uiminen ja kuntosali tulee maksettua pääasiassa sieltä. Voisin näihin hieman rahaa laittaa itsekin, mutta kun katsoo jotain harrastuksia joissa maksu on 100 e/kk, niin se on mielestäni aivan liikaa. Ainakaan en ole löytänyt sellaista harrastusta, joka olisi tuon arvoista.

- Auto. Vaikka kuinka haluaisin elää ympäristöystävällisesti ja halvalla, niin autosta en ole valmis luopumaan. Se on se pienen paikkakunnan huonopuoli. Eli matkaa on muualle ja julkinen kulkee huonosti. Suurimpaan osaan luontoreiteistä vaaditaan oma auto, varsinkin koiran kanssa. Yritän kuitenkin olla turhia ajelematta. Auto itsessään on kokonaan maksettu ja kop kop kop pysyy kunnossa vielä pitkään.

- Aineettomat kokemukset. Näiden ei tarvitse olla mitään massatapahtumia, vaan esimerkiksi kiipeäminen jonnekin katselemaan maisemia. Joku 3. divarin jalkapallo-ottelu. Vähän ylihinnoiteltu illallisristeily saaristossa. Suosikkiyhtyeen keikka. Hotellimatka jonnekin isompaan kaupunkiin. Toivottavasti parin vuoden päästä joku kiva pyöreiden vuosien matka.


Rahalla ei saa vastinetta:

- Useimmat merkkituotteet. Olen aina ajatellut itseni keskiluokkaan. Myös silloin kun rahaa ei ollut laittaa lämmitykseen. Syy toki ei ollut tulojen lasku, vaan menojen suuruus. Kuitenkin kun oli juttu jommassakummassa iltapäivälehdessä,  niin tajusin, että minulta puuttuu moni tuohon luokkaan kuuluva piirre. Yhtenä juuri tämä merkkituotteiden hankkiminen. En omista Arabiaa, Aarikkaa tai Marimekkoa tai muuta tyypillistä tuotetta. En yhden yhtä muumimukia. On helpompi omistaa esim astiat ja vuodevaatteet,  jotka maksavat sen verran ettei tarvi itkeä, jos kuppi tippuu maahan tai kissa kynsii reiän pussilakanaan. Minulla on siisti koti, joka ehkä mimimalistinen. Kuitenkin kodikas ja kestävänkehityksen katseenkestävä. Kulutan tuotteet aina loppuun asti.

- Lisäksi en omista hirveästi vaatteita. Perusvaatteet ja tarpeenmukaiset tilanteeseen sopivat vaatteet, kuten tumma jakkupuku. Tähän olen joskus sijoittanut useamman satasen ja se on ollut hintansa väärti monet vuodet. Kuitenkin pääasiassa, varsinkin nyt kun on etätyötä voinut tehdä täyspäiväisesti, kuljen samoissa vaatteissa päivästä toiseen. Sitten kun menevät rikki, niin ostan uudet. Nautin siitä, kun tiedän tasan tarkkaan sen, miltä ne tuntuu. Eikä tarvitse stressata sitä, mitä päälleen laittaa. Olen aina ollut mieluummin aivot kuin ulkonäkö.

- Muutkin riikinkukkomaiset hömpötykset. Kuuntelen aina huuli pyöreänä muiden puheita kaikista mahdollisista hoidoista ja kampaajakäynneistä. Selkeästi kaiken maailman voiteisiin, pistoksiin ja muihin mömmöihin saisi kulutettua rahaa pilvin pimein. Itse leikkaan omat hiukset ja omistan yhden kasvorasvan, joka tulee käyttöön lähinnä vain talvella, kun suihkun jälkeen kasvoja kiristää. Kovasti kuitenkin saan kehuja siitä, että kasvoissani ei ole koskaan näppyjä ja on niin hyvässä kunnossa. Niinpä.

- Vesi ja sähkö. Nämä on uudelleen omistusasunnossa nousseet esiin. Ehkä siitä, että ennen piti todella säännöstellä esimerkiksi lämmintä vettä, että selvisi laskuista, mutta olen hieman riippuvainen sähköappista. En ole muuten sosiaalisessa mediassa ja kykenen jättämään kännykän pois käsistäni, mutta sähkönkulutuksen tarkistan päivittäin. Vedenkulutuksen tiedän olevan vähäistä. Olkoon tuo viileä suihku pari kertaa viikossa ja sitten kodin lämpötilan pitäminen näin talvella 18-19 asteessa jonkinlainen kompensaatio autosta. Elän siis mukavasti, mutta sähkön ja veden tuhlaus on hulluutta, monestakin näkökulmasta.

Tällaista rahafilosofiaa tänään. Jatkan varojen keruuta näitä ajatellen. Olen ajatellut, että voin hengähtää kun tiedän, että saisin kotini myynnistä edes hieman takaisin (eli ei tappiolla). Onneksi tiedän, että tämä on nyt entistä haluttavampi sijainti ja kohde. Eli varmasti saisin myytyä. Lisäksi se, että selviäisin jostain taloudellisesta kriisistä. Tähän olen saanut päähäni 20t euron potin, jonka voisin nopeasti saada käyttööni. Jos sanotaan, että avioero maksaa 10t euroa, niin jos se menee huonoimman kautta, niin 20t on tarpeen. Toki tuskin tässä enää ihmiseläintä tähän laumaan otetaan. Mutta silti päässäni koen, että tuolloin voin saada mieleeni tyyneyden. Tietenkin tähtään velkojen maksuun, mutta jännästi ajatus tuosta varallisuuden noususta on pitkässä juoksussa paljon tärkeämpi kuin lainanmaksu. Palkkapäivänä ja juuri ennen palkkapäivää pään täyttää vain ne maksut.

05 maaliskuuta 2022

Rahatilanteen interventio

Tulot:

Helmikuu 2502 euroa (netto)

Koko vuoden arvio 36000 euroa (netto)


Laskut:

Sähkö 37e + sähkönsiirto 2kk 160e

Puhelin ja netti 42e

Vakuutus 70e

Asuminen 700e


Lainat:

Opintolaina 50e (tammikuun summa 3947e)

Luottokortti 1049e (maksettu koko summa pois)

Kulutusluotto 260e (tammikuun summa 13025 euroa)

Yhteensä: 16662 e (oli 17571 e) - 909 e

Jos haluan olla näistä velaton 30.6.2024 mennessä, niin kk lyhennys: 595e


Säästöt:

2678 euroa säästötilillä (-500e)

15 euroa Nordnet (vasta avattu tili)


Jees. Eli sellaista. Olen siis laskeskellut niin, että kuukausittain:

Nettotulot noin 2500 euroa (Toki pieniä ja isompiakin lisiä sinne voi tulla, mutta ne on ns. ylimääräistä)

Päivittäiseen elämään kuluttaminen 950 euroa. Näistä noin 300 euroa menee kuukausittain laskuihin. Sähkön hinta vaihtelee,  mutta muuten summat aika samoissa. Niitä ärsyttävästi tupsahtelee rykelmissä, mutta tuo on suunnilleen määrä, joka tasaisella kaavalla menee. Onneksi kaikki laskut tulee sähköisenä ja ne saa kuitattua maksetuksi palkkapäivänä tai viimeistään sitä seuraavana. Siksi en ole erikseen taloustiliä avannut. Puskuri yms säästäminen on sitten eri tilillä. 650 euroa on sitten elämiseen. Siitä menee käytännössä 200 euroa eläintarhan ylläpitoon. Noin 100 euroa bensaan. Loput sitten uppoaa ruokakauppaan ja muuhun iloitteluun. Luin ihmisten tästä perusbudjetista eri blogeissa ja paljon summa vaihteli. Eli joku pärjäsi alle 200 eurolla ja jollain 1000 euroa teki tiukkaa. Kyllä tossa mun budjetissa on tärskyvaraa, että tammikuussakin tuli yksi noin 80 euron ylimääräinen kulu ja silti pärjäsin ilman nälänhätää. En halua vetää tätä liian tiukaksi, koska oma tavoitteenihan on oppia käyttämään sitä rahaa myös. Ei minulla periaatteessa mikään kiire ole.


Jos tuloista, 2500e, menee välttämättömään 950 euroa, niin silloin oman talouden parantamiseen jäisi rahaa 1550 euroa. Tämä on hurja summa. Toki puolet summasta menee asuntolainaan, jota en laske tähän. Edellisessä postissa sanoin päätyneeni vuokralle, mutta onnistuin sieltä pakenemaan pois päin asutuksesta ja löytämään pienemmältä paikkakunnalta erittäin mukavan kodin. Kulut nousivat versus vuokra-asuminen noin 100 e. Ei paha, vaikka onhan tässä menoeränsä. Siksi pitää kerätä puskuria. Syksyllä tuli yllättäen 2500 e lasku, joten jouduin luottokorttia vinguttaa, sen maksoin nyt kokonaan pois. Tai siis oletin, että maksu olisi tullut keväälle, eli oli tiedossa. Pidän asuntolainaa toistaiseksi ns. peruskuluna. Siinä vaiheessa, kun olen tuon kulutusluoton saanut maksettua pois, niin olen ajatellut napsia muutaman satasen silloin tällöin asuntolainasta. Se kuitenkin kannattaa silloin, mutta en meinaa hiuksia päästä stressata sen lainan nopeasta maksusta.  Mieluummin sijoitan ja säästän. Näin kirjoitettuna talouteni on siis paremmassa kunnossa kuin mielessäni näen. Mielessäni siis olen jatkuvasti reunalla ja ihan mikä tahansa voi sysätä kohti pimeyttä.

Vuoden alussa laitoin itselleni tavoitteeksi saada tänä vuonna velkoja maksettua + puskuri/ rahastoon 10000 euroa. Tällä hetkellä kahden kuukauden jälkeen tilanne näyttää hyvältä, sillä tänne on syydetty nyt rahaa jo 4000 euroa. Vaikka pieni huijaus olo on, kun osan tuosta luottokortin maksusta on otettu puskuritililtä. Eli oikea summa on 3500e. Hyvä kuitenkin. Kortista olisi mennyt kuitenkin kulut.

Näistä summista lähdetään liikkeelle ja suuntaviivat maaliskuun palkalle ovat: korjaa ainakin jonkun verran puskuribudjettia. Siirrä ihan rohkeasti rahaa rahastoon. Elä.

Ps. Olipa ärsyttävää kirjata kaikki niin tarkasti ylös. Ja ehkä siksi eniten, koska se päässä laskiessa laskee kaiken aina itselleen hyödyttävämpään suuntaan. Eli siis alaspäin koko summa ja ylös se, mitä on maksanut. Mutta onhan tässä tulevaisuutta kuitenkin. Ensi vuoden alussa voin katsella, että olenpa päässyt etenemään hyvin kokonaisvaltaisesti ja järkevästi.

Pps. Haha. Näitä lisäkommentteja tulee. Mutta siis. Nyt toivon, että olisi tehnyt tällaisen kirjauksen vuosi sitten, kaksi vuotta sitten ja kolme vuotta sitten. Meinaa on lainojen määrä, palkat ja ihan kaikki muuttuneet niin paljon. Voisi olla paljon onnellisempi taloudellisesta tilasta jos aiemmin olisi ollut näin rehellinen ja nähnyt koko kuvan.

Aloitetaan keskeltä

Aloitan blogin pitämisen samasta syystä kuin todella monet, joiden kirjoituksia olen nyt viimeisimmät päivät lukenut: oman mielenterveyden ja motivaation vuoksi. En kuitenkaan löytänyt samanlaisessa tilanteessa olevia ihmisiä, joten toivottavasti tämä auttaa jotakuta elämässä eteenpäin.

Nimittäin. En ole ulosotossa (olen ollut, siitä myöhemmin), enkä koe olevani missään suunnattomassa velkavankeudessa. Velat on suoritettavissa. Eli pärjään ihan hyvin tulojen ja menojen kanssa. Mutta se juuri on se ongelma, siis se, että tulojen pitää olla kohtalaiset, jotta voi kokea pärjäävänsä. Eli tällä hetkellä teen erittäin raskasta it-alan työtä ja usein huomaan haaveilevani jostain aivan muusta. Esimerkiksi metsänvartijan työstä (tai siis en tiedä mitä he oikeasti tekevät, jos sellainen ammattinimike on edes olemassa. Mutta oma mielikuva perustuu Macgyveriin ja siinä parissa jaksossa oli niitä metsistä huolta pitäviä metsänvartijoita). Oma motivaatio siis on saada oma talous sen verran turvalliselle tasolle, etten joudu miettimään niin paljon palkkaa, vaan enemmän sitä, mistä nautin. (Nyt kun oikoluen tätä, niin lukemieni velkablogien jälkeen oma ongelmani kuulostaa yläluokkaiselta vinkumiselta. Lue kuitenkin eteenpäin ennen kun täysin tyrmäät minut)

Miksi sitten en vaan hyppää kohti tuntematonta ja kokeile siipiäni? Pelkään. Kyllä minä sen tiedän, että aina pärjään. Pärjään jotenkin päin ja on elämässä töyssyjä tullutkin. Pelkään sitä, että pitää kokea pärjäävänsä. Onnistuin noin 15 vuotta sitten ajamaan itseni lopulta kamalan tilanteeseen. Siihen tietenkin kuului se elämän suuri rakkaus, joka sitten kuitenkin  paljasti kasvonsa myöhemmin. Tai siis oikeasti minä otin vain ne vaalenpunaiset lasit pois silmiltä, sillä kyllähän hän omat kasvonsa muille näytti heti. Harmi, että siinä tajuamisessa meni niin paljon aikaa. Toisaalta ilman sitä kokemusta en olisi minä. Tässä lyhykäisyydessään: ostettiin talo, jota kahden ihmisen palkoilla olisi helposti lyhentänyt. Kuitenkin kun toinen ajautui heti oston jälkeen alkoholistiksi, työttömäksi (tai siis ei vaan mennyt enää töihin) ja pettäjäksi, niin  siinähän sitä oltiin. Itse taistelin monta vuotta velkojen kanssa. Lunastin talon itselleni ja siihen kylkiäisenä ison tukun puoliskon lainoja, jottei minulle tulisi merkintää. Sitä kun oli niin urpo, että antoi toisen ottaa järjestelylainan taloa vastaan. Ei tainnut edes puolella summalla maksaa lainoja. Siinä sitten tein töitä pää märkänä viitisen vuotta. Velkamäärä oli järkyttävä. Melkein neljännesmiljoona. Kotona, niinä harvoina hetkinä, nautin viiniä, jotta stressi pysyisi loitolla. Tein yksityisyrittäjänä ja palkollisena töitä. Kaiken ajan, mitä vain kykenin. Eihän siinä hyvin käynyt.

En tiedä miten olen onnistunut aikanaan kikkailla tilanteeni siten, että onnistuin kuin onnistuinkin maksamaan velkaa velalla ilman, että luottotiedot meni. Pari luottoa kylläkin pankin toimesta lakkautettiin, mutta ei sillä ollut väliä. Ei ollut pääpankkini. Se, mistä en selvinnyt, oli verot. Niitä meni lopulta ulosottoon parikymmentä tuhatta euroa. Ne on kuitenkin nyt maksettu pois korkojen kera. Talous lähti nousuun, kun sain lopulta sen talon myytyä, muutettua vuokralle ja aloitettua uudessa työssäni, jossa olen siis  palkollinen. Näin ollen mitään verohässäkkää ei pääse enää tapahtumaan. Ihan kiva, että raha, joka tilille tulee, on minun.

Jäljelle tuosta ajanjaksosta jäi selkeästi pelko siitä, että en enää toista kertaa tuollaista koettelemusta halua edes kuvitella. Ärähdin tuossa kissalle, joka nätisti tuli vain viereen katsomaan tekemisiäni, kun jo tarinan todella pääpiirteittäin tehty kirjoitus sai aikaan posttraumaattisen stressireaktion.

Nyt pelkään myös sitä, että tuo edellinen pelko estää minua elämästä. Näin ollen kirjoittelen tätä blogia ja koetan saada itseni löytämään sen kuuluisan kultaisen keskitien.

No, mitä sitten haluan nyt saavuttaa:

1. Tyhjennetty Ulosottolista. Viimeisimmän ulosoton maksoin palkasta siten, että tämä näyttää puhdasta kesällä 2023.

2. Maksaa muut turhat velkani pois 30 kk aikana. Teen uuden postauksen näistä tämänhetkisistä veloista. Lisäksi myös taloudellisen tilanteeni muutenkin.

3. Uskaltaa säästää ja sijoittaa rahaa muuallekin kuin vain käteiseksi tilille.

4. Oppia budjetoimaan ja ennakoimaan tulevaisuutta, jotta se ei ole iso mörkö jota pitää aina jännittäen pelätä.

5. Budjetoida johonkin hauskaan ja mukavaan, ettei elämä ole pelkästään katastrofin odottamista tai kuluttamisen jälkeen äärimmäistä ahdistusta.

6. Viiden vuoden sisään  sellaisen varallisuuden hankkiminen, joka mahdollistaisi siirtymisen vaikka matalapalkka-alalle, jos työtehtävä kuulostaa mukavalta. Eli että säästöjen tuottamat tulot kompensoi menetettyjä tuloja ja varautuminen tulevaan olisi etupainotteista.

Kuluseuranta 20.3.-26.3.

20.3. Kulutusluottoon 1,00 euroa - 1,00 euroa 21.3. Kulutusluottoon 1,00 euroa Puhelin ja netti 47,49 euroa Kodin huolto 55,00 euroa (suunni...