Stressitön Palkkapäivä

Tavoitteet vuosineljänneksittäin: 1. Budjetin rakennus ja maksusuunnitelma tehty Q1/22     Ok 2. Keittiövälineet maksettu Q2/22 3. Kulutusluotto alle 7500 euroa Q3/22. 4. Velkasumma alle 8500 euroa Q4/22 aikana. 5. Velkasumma alle 6000 euroa Q1/23 6. Kulutusluotto maksettu Q2/23 7. Puolet jäljellä olevasta opintolainasta maksettu Q3/23 8. Kaikki velka maksettu Q4/23 mennessä. Tilanne kuukausittain palkkapäivänä, eli kuun lopussa. 2/22 (Huhtikuu 22): Opintolaina 3802,64 e (-49,31e) Kulutusluotto 11649,65 e (-590e) Keittiökalusteet 210 e (-210e) Ylimääräiset suoritukset kuukauden aikana velkaan 86,77 e + 85,03 e huhtikuun palkasta (summa edelliskuun kulutusluoton kulut). Edelliskuun kulujen maksua en laske balanssiin, koska taas kuun puolessavälissä korot kirjautuu velalle. Näin todellinen velan määrä pysyy paremmin selvillä. Yhteensä 15662,28 e (-867,31e) Lainaa lyhentävä summa/ kk, jotta tavoitteeseen päästään Q2-Q1/23 2022 Q2 Yhteensä vielä 210 e. Suoritetaan toukokuussa loppuun. Eli

Aivomyrsky on laantunut ja olen jotenkin päässyt pääni sisällä ymmärryksen tilaan. Olen elänyt pääasiassa menoitta. Ainakin ilman päivittäisiä menoja. Kuitenkin tein stressiä poistavan teon. Ostin koirille ruokapussin. Ostan aina kuukauden koiranruoat kerralla. Kuitenkin heikko kohta on aina kuukauden vaihde, kun silloin ruokaa ei enää ole kuin päiväksi. Tässä kun on pankkien toimintoihin hyökätty ja varmasti tulee vain yltymään, niin näen sen riskiksi. Itseasiassa jo muutaman kuun olen aina ruokapussin tyhjentymistä jännitellyt. Vanhus kun ei kykene syömään kuin vain tiettyä ruokaa. En halua että oman toiminnan takia vanhuksella menee maha vesiripulille ja/ tai korvat mönhnii. Nyt sitten olen aina vähintään puolen kuun verran koirien ruoassa edellä. Tämä toi mielenrauhaa. Myös omat ruokavarastot kestää nyt vähintään viikon. Tämä ei ollut tarkoitus, mutta en mitenkään saanut kaikkia kuulle ostettuja ruokia syötyä. Vähensin siis nähtävästi oleellisesti myös kulutusta. Jee. Ensimmäisen k

No nyt sitten repesi ja huolella. Kävelin kauppaan ja päästin kaiken kahden viikon patouman irti ja järkyttävä shoppingspree. Siltä se ainakin tuntui. Ehkä puolustukseksi voin sanoa, että 20 euroa tuosta summasta oli ns. ylimääräistä rahaa kun möin tavaraa ja 7 euroa meni eläinten tililtä (kahden euron ostos ei ollut suunniteltu, mutta pääsiäisen kunniaksi koirat sai isommat luut).  Sitten vielä kun tässä rippituolissa istutaan, niin kerrottakoon, että otin koirat autoon, ajoin 20 km päähän, jossa pääsi mukavalle vajaan kahden tunnin lenkille. Koko luminen talvi ollaan jouduttu kiertää vain kahdessa metsässä (ainoat paikat lähistöllä), jossa on kävellyt polut, mutta ei hiihtolatuja. Ei kaduta ollenkaan, että klo seitsemän aikaan pääsiäissunnuntaina lähdettiin kuuntelemaan linnunlaulua ja haistelemaan kevään tuoksuja. Aivan mahtavaa. Huh. Siinä varmastikin pahimmat rahallisest synnit, onneksi muista ei tarvitse kirjoittaa. Näitä syntejä on hyvä Aino-jäätelön äärestä huudella. Koin sen a

Kuluvalla viikolla (pe-to, eli palkkapäivästä katsotut viikot) budjettina pyöreä nolla. Jee! Pärjäsin kaapeista löytyvillä. Nyt huomaan kyllä, että ei tämä pitkälle näin voi mennä. Jokaisen pennin katsominen, itsensä kieltäminen ja miettiminen monta kertaa päivässä on raskasta. Kaipaan sitä, että voisin napata kaupasta vaikka kahvin tai vichyn tai lakupatukan mukaan. Tai napata koirat autoon ja körötellä turhanpäiväisesti nyt sulavan luonnon keskelle pitkälle kävelylle. Olenko sitten heikko vai järkevä? Kun en niitä tarvitse, mutta mieli tekee. Ehkä kuitenkaan ei pitäisi vetää ääripäästä toiseen.  Mikä siis on se kultainen keskitie? Tien päät olen ymmärtänyt ja jokseenkin kokeillut. Toinen pää on käytännössä kaikki kuolemansynnit, joista vahvimmin: Ylpeys/ turhamaisuus, laiskuus, ylensyönti, ahneus ja himo. Toinen ääripää on sitten muutto takaisin maakuoppaan ja koko kesän voikukan lehdillä ja roadkilleillä eläminen. Mikä sitten on ihan ok? Onko ok erilainen sen perusteella tienaisinko

Rahat on aikanaan hävinnyt kuin tuhka tuuleen. Niinpä nyt laitoin tuon menneisyyden myös tuhkana tuuleen. Aloita puhtaalta pöydältä ja muut sananlaskut. Eli siis mitä ihmettä? No, ei kamalan kauaa ole ollut mahdollista saada suurinta osaa postia kokonaan sähköisenä. Ja, luojan kiitokset en tiedä mutta epäilen,  että esimerkiksi muistutuslaskut tulevat edelleen kiltisti postin mukana kotiin, jotta firmat voivat velottaa siitä paperin tulostuksesta 5 euroa. Niinpä itsellekin on kunnon kasa noita papereita kertynyt.  Ja noista papereista on hankala päästä eroon. Siis niistä, missä näkyy omat henkilötiedot. Ainakin mulle on painotettu, että sellaisia ei saa jättää näkyviin,  kun porukkaa dyykkaa paperiastioissa. Ehkä asiaa on hieman vaikeutettu, kun ne paperilaatikot on nykyisin maan alla, mutta eihän sitä tiedä. Jollain voi olla harrastuksena käydä pari tonnia paperia läpi, jotta löytäisi yhden paperin, josta voisi naapuria urkkia. No, mutta eksyin asiasta. Olen siis kahden muuton ajan ka

Vuoden 2023 lomarahat tarkoittaisi ensimmäistä kertaa elämässäni sitä, mitä sen pitäisikin. Tämä vaatii sitä, että kulutusluottoon ei tarvitse käyttää tätä rahaa, vaan on maksettu sillä normaalilla 800 euron lyhennyksellä. Kesällä oikeasti mitotan rahat niinkuin suunnittelen, enkä koe siitä huonoa omaatuntoa. Toukokuu-heinäkuu (tai milloin veronpalautus maksetaan, viime vuonna oli heinäkuu, kun ei tarvinnut esitystä enää täydentää) tulee nettona 3000 euroa ylimääräistä. 1000e menee lainanlyhennykseen, 1000e menee säästöön ja 1000e menee kesään (sisältäen remonttipuuhastelut ja lomailuun). Pelkään, että alan tuntea huonoa omaatuntoa tuosta viimeisestä, tarpeetta. Pääsisin pian siihen, että ei tarvitsisi ajatella rahaa koko ajan. Ei tarvitsisi käydä jatkuvasti eri tileillä ja tehdä erilaisia laskelmia. Ei tarvitsisi spekuloida ja pohtia parempia vaihtoehtoja tai kokea tarvetta kiristää ihan kaikesta. Uskoa, että noin 1000e/ kk velkoihin on oikeasti ihan riittävä summa. Että tästä urakast

Tämä taloudenkorjaus nähtävästi toteutetaan ihan luita ja ytimiä myöden. Olen aika väsähtänyt tästä alusta. En siis siten, että haluaisin lopettaa tai muokata haastetta. Ei, en missään nimessä. Rahan kanssa menee yllättävänkin hyvin. Se väsymys johtuu kaikista niistä ajatusten ja ylipäätään olemisen muutoksesta. Että samat palikat mussa vielä on, mutta ne heitettiin lattialle ja tässä koetan pistää niitä palikoita taas paikalleen. Psykologi varmasti keksisi tähän hienon selityksen, mutta itse ajattelen, että tässä kohdataan nyt niitä asioita, mistä vain tuli selvittyä  10 vuotta sitten siten että ajatukset laittoi syrjään. Muutos siis tuntuu, että tulee vaikuttamaan kaikkeen: talouteen, yleiseen hyvinvointiin (ja toivottavasti painonlaskuun, en siitä meinaa kovasti kyllä kirjoittaa) ja yleiseen elämänkatsomukseen. Tähän asti se ajatus on kuitenkin ollut, että jatkuvasti vaan enemmän rahaa pitäisi tienata, jotta pärjää (ei siis rikastu, vaan vain pärjää). Nyt sitten pitäisi uskaltaa väh