Party pa piidi paadi

Nyt on ensimmäisen kerran kirjoituksen alusta hyvä fiilis. Siis oikeasti hyvä fiilis. Palkka tuli korotuksineen ja kesälomarahoineen. Vaikkakin myöhässä. Siis heräsin aamulla siihen, että puhelin kertoi, että mikään maksu ei mennyt läpi, kun tilillä ei katetta. Onneksi palkka oli kuitenkin siihen mennessä maksettu, kun heräsin, mutta tullut siis vasta kuuden aikaan. Yleensä näkyvillä melkein  heti puolen yön jälkeen. Ei kai tostakaan stressaisi, ellei lukisi noista isoista palkanmaksuongelmista isoissa kunnissa. Sympatiat ehdottomasti heidän puolella. Mietin, että olisin ollut todella pississä, jos vuosi tai varsinkin kaksi sitten olisi ollut tuolla töissä. Millä olisi mitään maksanut, kun palkkapäivänä olisi ollut luotolla varaa 3 euroa. Ei naurata. Ei ollenkaan.

No, mutta siis palkka tuli. Ja palkka meni. Nyt kun tulee näitä erikoispalkkoja, niin olen tarkkaan laskenut mihin minkäkin verran rahaa laitan. Että esim nyt meni puskurin lisäksi laskutilille ja eläintilille rahaa. Suunnitelman mukaan kerään niitä puskureita, jotta uskallan sitte  syksystä eteenpäin työntää kaiken  "ylimääräisen" ja liikenevän lainaan. 

Saavutuksia kesäkuussa: Q2 tavoitettu. Tämä oli aika helppo, mutta nyt siis tuo raha vapautuu kulutusluottoon. Järjetön vaikutus motivaatioon ja siihen, että lyhenee nopeammin. Kulutusluotto meni reilusti alle 10t. Tämä oli iso henkinen pyrähdys. Kaikki alle 10t on sellaista, että siinä kokee olevansa tilanteen päällä. Saattaa jo ajatella, että tämä on saavutettavissa. Lisäksi kun katson noiden neljännesten tavoitteiden toteutumiseen tarvittavia kuukausisummia, niin ne on nyt toteutettavissa malleissa. Sekin tuntuu hyvältä.

Lisäksi rahaa jäi kuitenkin mansikoihin (muut marjat myöhemmin). Ja laitoin rahaa suunniteltuun remppakohteeseen hyvillä mielin. Lisäksi maltoin laittaa lomaa varten rahaa talteen. Saa vietettyä lomaa. En edes uskaltanut ajatella,  että ensi kesänä periaatteessa voisi käyttää yli puolitoistatonnia lomailuun. Siis teoriassa. Tuskin niin paljon käytän. 

Lisäksi kun vielä merkkaan sitä ihan alkuperäistä tavoitetta, eli 10t vuodessa,  niin olen siinä jo summassa 8800e. Siis siitä summasta, minkä vielä tammikuussa ajattelin olevan tosi vaikea tavoittaa. Eli toteutan tuon mennen tullen. Kertoo aika paljon siitä mielen muutoksesta, mikä käynyt päässä.

Toki kun luin tuosta viime kirjoituksesta, että olin onneissani tuosta, että saatoin ostaa etikkaa, niin todistin itselleni, että vielä on päässä paljon työnsarkaa. Etikan hinta siis alle 2 euroa, joka oli kynnyskysymys. Osoitti, että ehkä joskus voisi olla hitusen joustavampi. Eli vaikka ei kuun alussa johonkin tajua budjetoida, niin se ei tarkoita sitä, että sitä ei voi ostaa. Varsinkin jos on "välttämätön" hyödyke. Eli siivousvälineet tai hygieniatuotteet tai esimerkiksi sukat tms. Yritän löysätä siinä. Vaikka nyt olenkin tälle päivälle budjetoinut siivoustarvikkeet, jotka mahdollisesti loppuu kuun aikana.

Nyt jos vaikka heinäkuun eläisi sillä tavalla, että antaisi raha-asioiden enemmän hoitaa itseään ja jos itse keskittyisi tärkeämpään, eli elämään. Ehtii sitä numeroita pyörittää aina tällälailla palkkapäivinä, kun se on konkreettista. Jos vähän viilenisi, niin pääsisi nauttimaan ulkoilusta ja luonnosta. Hyvää kesää!

Velkahaaste 4/22

Tavoitteet vuosineljänneksittäin:

1. Budjetin rakennus ja maksusuunnitelma tehty Q1/22    Ok

2. Keittiövälineet maksettu Q2/22   Ok

3. Kulutusluotto alle 7500 euroa Q3/22

4. Velkasumma alle 8500 euroa Q4/22

5. Velkasumma alle 6000 euroa Q1/23

6. Kulutusluotto maksettu Q2/23

7. Puolet jäljellä olevasta opintolainasta maksettu Q3/23

8. Kaikki velka maksettu Q4/23

Tilanne kuukausittain palkkapäivänä, eli kuun lopussa.

4/22 (Kesäkuu 22):

Opintolaina 3707,53 e (-49,31e)

Kulutusluotto 9780,67  e (-1200e)

Ylimääräiset suoritukset velkaan 76,05 e  kesäkuun palkasta (summa edelliskuun kulutusluoton kulut). Edelliskuun kulujen maksua en laske balanssiin, koska taas kuun puolessavälissä korot kirjautuu velalle. Näin todellinen velan määrä pysyy paremmin selvillä.

Yhteensä 13488,20 e (-1250,09e)

Lainaa lyhentävä summa/ kk, jotta tavoitteeseen päästään Q2/22-Q2/23

2022

Q2 Toteutettu

Q3 Kulutusluoton velkasumma kesäkuun laskun jälkeen 9780,67 e, joten 2281,67 e / 3kk. Joka tekee 760,56  e/kk lyhennystä.

Q4 Kokonaisvelkasumma kesäkuun laskun jälkeen 13488,20 e, joten 4989,20 e/ 6 kk. Joka tekee 831,53 e/ kk lyhennystä.

2023

Q1 Kokonaisvelkasumma kesäkuun laskun jälkeen 13488,20 e, joten 7489,20 e/ 9 kk. Joka tekee 832,13 e/ kk lyhennystä.

Q2 Kulutusluoton velkasumma kesäkuun laskun jälkeen 9780,67 e, joten 9780,67 e /12kk. Joka tekee 815,06 e/kk lyhennystä.

Vanha koira ja uudet temput

Juhannus kolkuttelee ovella, mutta täällä se päästetään sisään kokonaan huomenna. Sitä kun asuu alueella, jonne muut haluavat kesää viettämään, niin itse ei tarvitse lähteä minnekään. Vielä kun mökkiläiset ei omaa rauhaa häiritse, vaan ovat muutamien kilometrien päässä, niin tämä on täydellinen. Lähinaapuritkin on poissa, niin vielä enemmän vapaata. Tästä on hyvä tehdä sitä mistä kesässä on kyse: lukea, köllötellä pihalla ja uida. Ilmaiseksi. Miksi pitäisi kaikkina pyhinä kuluttaa? Kulutusko tekee juhlan?

Ensi viikolla tulevaa palkkaa olen odottanut kovasti. Pääsen lyömään muutamalle tavoitteelle leiman päälle: suoritettu onnistuneesti. Eniten odotan sitä alle 10t määrää kulutusluotossa. Lisäksi Q2 tavoite on jo pari viikkoa sitten tavoitettu. Rahan kanssa tuntuu jopa vähän turvalliselta. Kop kop. Mihin on hävinnyt ne kaikki maailmanlopun ajatukset pienestäkin vastoinkäymisestä? Siis muistan kuinka maapähkinävoipurkki meni rikki ja kävin pitkään päässäni pohtimista, että onko varaa ostaa uusi vai elänkö ilman, kun ihan itse rikoin. Ehkä se on se palkankorotus ja lomarahat. Tai sitten olen oikeasti jotain saanut päässä nyrjäytettyä paikoilleen.

Kävin työkaverin kanssa viikolla yhdessä koulutustapahtumassa. Puhe kääntyi jossain kohtaa rahaan, tai siis hintojen nousuun. Kaveri valitteli sitä, että vaikka hänelläkin palkka noussut, niin se ei riitä elämiseen. Hän on sen verran hyvä kaveri, että saattaa puhua suoraan. Mainitsin vain, että onko hän huomannut, että on päivän aikana kuluttanut jo reilut 30 euroa välipaloihin ja  juomiin. Ja lounaaseen tietenkin. Siinä sitten tarkisteltiin hänen verkkopankista, kuinka se raha vaan hävisi. Ei ihme, että tuntuu, ettei raha riitä, jos ihan vaan syöminen veisi 900 e kuussa.

Ehdotin budjetointia, mutta tuskin kaveri sitä tekee niin kauan kun voi sellaisen välttää. Eli on kivempi heittää rahaa menemään kuin oikeasti avata silmät tilanteeseen. Tiedän sen siitä, että tuo kaveri oli kuin olisi itseä katsonut menneisyydessä. Itse olin täysin samanlainen: raha ei riitä, koko ajan pitäisi tienata enemmän ja ei oikeastaan ole mitään mistä nipsasta kuluja pois. Kaikki menee normaaliin elämään. Hieman sisäisesti nauratti.

Elän mielestäni hyvää elämää, vaikka kuun lopussa on tiukkaa. Paitsi tällä kertaa. Tässä kuussa tuosta reissupäivästä sai korvaukset. Lisäksi maksoin matkat matkaedulla, joten siis kaikki raha oli vaan kotiinpäin. Olin niin onnellinen, että tilille yhtäkkiä maksettiin yli 50 euroa. Ja vielä juhannukseksi. 20 e siitä hävisi puff. Muka johonkin tärkeään juhannusvalmisteluun vieraita varten. Kuitenkin kaikkein eniten onneissani olin siitä, että saatoin ostaa etikkapullon, vaikkei siihen alkuperäisesti olisi ollut budjettia. Käytän sitä siis vessan puhdistukseen,  kun se vie kalkin pois. En raaski tunkea veteen mitään myrkkyjä. Täällä helteen keskellä nyt onneissani suihkuttelen vessareissujen jälkeen etikkaa pönttöön ja hymyilen, kuinka olen niin rahallisesti järkevä ja siitä onnellinen ihminen. Olkaa hyvä mielikuvasta.

Niin sitä on ihminen muuttuvainen. Ja tämän vuoksi velallisten, varsinkaan tällaisten ongelmaisten niin kuin minä, ei ihan liian helpolla ja nopeasti pitäisi veloista päästä eroon. Siinä menee aikaa kun aivot asettuu uuteen asentoon ja osaa ymmärtää rahan arvon. Ja varsinkin sen, että oma arvo ei mitenkään liity rahan arvoon. Mainittakoon tähän kuitenkin se, että velkoja ei mielestäni pidä pitkittää liikaa. Esim ulosottoa pitäisi järkeistää ja tuoda järkevämpään muotoon. Ei mitään järkeä, että lyötyä lyödään ja tuon velan vuoksi ei esim kannata mennä töihin vaan elää sopivasti yhteiskunnan tuilla.

Mutta nyt juhannukseen. Älkää hukkuko ja pitäkää kavereista huoli!

Velkaennusteessa aurinkoa ja lämpöä

Kop kop. Toistaiseksi talouden syöksykierre helpottaa. Eli isot laskut maksettu, niitä ei pitäisi olla justiinsa edessäkään ja kun niitä ajan myötä tulee, niin lomarahoista saan laitettua hieman varuiksi. Lisäksi elämän tuomat ylimääräiset menot pitäisi olla taputeltu. Ainakin siis nämä yllärit. Tein kuitenkin toukokuun rahan kulutuksen takia päätöksen, että yhden kolmesta pihan projekteista siirrän ensi kesään. Se on lähinnä vaan kosmeettinen, ei niinsanotusti välttämätön toimenpide, kuten muut. Lisäksi sain juuri tiedon, että veronpalautukset maksetaan vasta syyskuussa. Eli ei olisi ollut edes rahaa tehdä sitä, se 900 euroa ei lämmitä kesällä mitään. Onneksi kuitenkin tulee Q3 aikaan, niin pysyn suunnitelmassa. Tosta oli tarkoitus meinaa viilata iso siivu lainaan.

On muuten erittäin ihana tunne, että kun on etukäteen suunnitellut rahat, niin sitten voi hyvällä omalla tunnolla ne kuluttaa haluttuun  kohteeseen. Itse olin varannut 165 euroa tälle kuulle laittaa terassin kunnostukseen. Tässä itseasiassa oli loppujen lopuksi myös bensarahat rautakauppaan. Eli se mitä olin varannut, riitti täydellisesti siihen, mitä halusin tehdä. Tiedän itseni, että jos tätä rahaa ei olisi korvamerkitty, niin olisin kauhuissani ollut rautakaupan kassalla ja sisäisesti itkenyt tuhlattua rahaa. Eli tämä ennakointi auttaa tosi paljon kasvattamaan luottamusta talouteen.

Palkka nousi kesän alussa, joten antaa hieman siimaa tässä inflaation kierteessä. Ja tulee nousemaan toistamiseen kesän lopussa. Toistaiseksi en tunnista, että ruoka olisi kallistunut. Ehkä sen takia, että kykenen vielä kiristämään  helposti kauppalistaa. Tähän varmasti syksyllä tulossa muutos. Bensa on ainoa, mikä on vähentänyt näin ihan vaan arviolta 30-40% ajoja. Kesällä kuitenkin annan itselle luvan käydä silloin tällöin ihanissa kohteissa, eihän tavoite voi olla, että olen ihan koko ajan vain kotona. Sitäkin on aikanaan tapahtunut. Toissa kesänä vielä lomakuukauden käyttöön oli ylimääräistä yhteensä 50 euroa. Rahaa ei voinut myöskään mistään taikoa, sillä jopa luottokortti oli ihan tapissa. Oli yksi kurjimmista lomista koskaan. Helpompi olisi ollut olla vain töissä. Eli sitä ahdistusta ja alakuloa en halua pakottamalla itselle aiheuttaa.

Olen iloinen palkankorotuksesta, koska se osoitti, että työtäni arvostetaan. Silti sen kanssa hieman kipuilen. Tuo työn vaihtaminen on välillä erittäin paljon mielessä. Itseasiassa olin muutamassa haastattelussakin. Olisin ainakin toiseen saanut paikan, mutta pienen hetken ajateltua totesin, että ei se ruoho ole vihreämpää aidan toisella puolella. Eli, kun (ei siis jos, vaan kun) päätän vaihtaa työtä, niin se on kokonaan pois it-alalta. Se on edelleen se haave, jota kohti kuljetaan ja joka vaatii tämän velkojen maksun.

Pahoittelen, että kirjoitan tuosta työpaikasta usein. Se on periaatteessa tosi hyvä paikka, mutta stressi ja vaatimus on kovat. Varsinkin, kun olen sellainen, joka hamstraa itselleen tehtäviä ja muut uskovat minun olevan erittäin ammattitaitoinen. Kyllähän sitä ammattitaitoa kertyy, jos joku pyytää apua ja sitten siinä yhdessä opiskellaan miten joku pitää toteuttaa.

Päätin, että katselen nyt ainakin kesän, miten työ alkaa rullata. Tiedän kesällä/ alkusyksystä tulevan muutaman helpottavan tekijän ja vielä kun sain äärettömän ison, vaativan ja koko yrityksen tasolla korkealle priorisoidun projektin valmiiksi, niin jos nyt voisi alkaa nauttia työstä. Eli, että se pahin oppikoulu olisi nyt käyty. Kesällä onneksi kukaan ei tee mitään, niin itse voi keskittyä ottamaan rennosti ja tekemään vähemmällä kiireellä omia haluttuja juttuja. Ja katsoisi sitä työtä uusin silmin. Vaikka takaraivossa tunnen sen, että jos joku muu puhuisi työstään näin, niin kysäisisin heti, että onko tuo oikeasti sen arvoista. Niinpä. Mutta tällä hetkellä vastaan itselleni, että kulutusluoton maksun nopeasti maksaminen on tällä hetkellä todellakin sen arvoista. Kukapa tietää kuin nopeasti tuo Euribor 3kk nousee.

Ja lopuksi vielä. Nyt mulla ei ole minkään valtakunnan oikeutta valittaa käyttörahan puutetta ainakaan tässä kuussa. Katsoin yhtenä päivänä elokuvaa ja siinä olleen kohtauksen perusteella iski niin järkyttävä kahvin himo, että kävin kaupasta hakemassa kahvia. Hirmuisen hintaista, sen takia sen juomisen lopetinkin, mutta kävin silti hakemassa. Nyt voin sitten katsoa tyhjää pankkitilin saldoa sydän näppärästi tykytellen.

Kuninkaitten ruokaa!

En edes halua kirjata ylös mihin kaikkeen rahaa toukokuussa upposi. Tuli ihan kaikkea mahdollista. Ja osittain  mahdotontakin. Ei siis mitään tuhlailua, vaan koska elämä. Kuitenkin puskuri onneksi sen kesti. Se on nyt vähän kitukasvuinen 800 eurolla, mutta pärjännen sillä tämän kuun loppuun. Sitten tulee lomarahaa ja veronpalautusta, niin saan taas budjetin jaloilleen.

Kaiken tuon rahanmenon takia en saanut ihan niin paljoa maksettua kulutusluottoa, kun halusin, mutta sain sen silti uudelle tuhannelle ja pitkänajan suunnitelma on itseasiassa jopa hieman edellä aikataulua. Ja kesäkuussa sen saan alle 10t. Tämä on oikeasti ihan mahdottoman iso juttu ja piristää kummasti. Samoin kun nyt tuo, että keittiömaksut on maksettu, niin pääsee täysillä käsiksi tähän ikuisentuntuiseen murheenkryyniin.

Piristystä tarvitaankin. Toukokuun viimeinen viikko oli erittäin ankea. Kaikki vähän loppui kesken, kun rahat olin jo tuhlannut edellisellä viikolla. Osan pakolliseen takaiskuun ja sitten siitä johtuvaan vitutukseen kun hain pitsan, vaikka tiesin sen vievän viimeiset rahat. No, se mikä oli tehty oli tehty. Päätöksen takia jouduin mm. aamupuuron määrän puolittamaan. Ja söin senkin ilman mitään proteiinia viimeiset 4 päivää. Oli nälkä, joka ei enää kolmantena päivänä veden juonnilla meinannut talttua. Periaatteessa olisi voinut hiluja keräten käydä ostamassa puuron, jolloin olisin saanut iltapalankin, mutta kun bensakin oli lopussa. Enkä sitten viitsinyt kävellä kahta kilometriä suuntaansa tuon takia. Pyörän kumi oli tyhjä. Ehkä halusin marttyyrimaisesti kärsiä. Tiedä häntä. En aina ole selvillä, mitä oma mieleni tekee.

Palkkapäivä oli siis todella odotettu ja  loistava piristys. Numeroita räknättiin jo heti palkkanauhan tultua ja senteittäin oli selkeä tieto mihin nämä ohjataan. Tuli ylityörahoja, jotka muodostuivat täydelliseksi pelastukseksi. Tuli siis kaiken lisäksi isoja laskuja maksuun ja jos ei olisi ollut ekstraa, niin säästöön tai kulutusluoton lisämaksuun ei olisi riittänyt mitään, vaan olisi pitänyt jopa lainata puskurista. Eli hyvä hyvä kun kuitenkin sain sekä velkaan että säästöön rahaa. Lisäksi sain jätettyä itselle loppukuulle 80 euroa ruokarahaa, mikä tuntuu käsittämättömältä luksukselta!

Ruoan osalta olen näköjään nyt päässyt siihen tilanteeseen, että on varastoja kotona jonkunverran. Eli kaikki ostettu ruoka ei kulu. Tämä antaa mukavasti vapautta tuohon kuukauden ruokaostokseen, joka edelleen on maailman huipuin juttu. Siihen käytän sen noin 150 euroa, vakiintunut summa. Nyt kun tuotteita ei tarvitse enää kerätä kaappiin, niin antaa vapautta valita jotain arjen luksustakin ostoskoriin. Nytkin kaapissa on mm. Hedelmiä ja proteiinivälipaloja. Ja juustoa. Oli alennuksessa, niin heltisin ostamaan. Juustoa en ole ehkä pariin kuuhun ostanut. Paras piristys oli, kun ruokaa olin hakemassa, niin siinä kesti 15 minuuttia, että ruoka tuotiin minulle. Ei ollut työntekijä huomannut minun saapumista. Sitä pahoitellen työntekijä tyrkkäsi mukaan muutaman mansikkakipon. Ne muuten on joka kerta lisäilleet sinne jotain  kaupanpäällisiksi, mikä on aina kiva ylläri. Mutta täytyy sanoa, että aamupuuro (täyskokoinen annos), jonne saattoi laittaa sekä mustikoita (jotka oli jo sulamassa jääkaapissa, niin pitää syödä) ja tuoreita mansikoita tuntui, että elää kuin kuninkaalliset. Tästä tämä kuukausi kyllä lutviutuu ihan hyväksi.