24 kesäkuuta 2022

Vanha koira ja uudet temput

Juhannus kolkuttelee ovella, mutta täällä se päästetään sisään kokonaan huomenna. Sitä kun asuu alueella, jonne muut haluavat kesää viettämään, niin itse ei tarvitse lähteä minnekään. Vielä kun mökkiläiset ei omaa rauhaa häiritse, vaan ovat muutamien kilometrien päässä, niin tämä on täydellinen. Lähinaapuritkin on poissa, niin vielä enemmän vapaata. Tästä on hyvä tehdä sitä mistä kesässä on kyse: lukea, köllötellä pihalla ja uida. Ilmaiseksi. Miksi pitäisi kaikkina pyhinä kuluttaa? Kulutusko tekee juhlan?

Ensi viikolla tulevaa palkkaa olen odottanut kovasti. Pääsen lyömään muutamalle tavoitteelle leiman päälle: suoritettu onnistuneesti. Eniten odotan sitä alle 10t määrää kulutusluotossa. Lisäksi Q2 tavoite on jo pari viikkoa sitten tavoitettu. Rahan kanssa tuntuu jopa vähän turvalliselta. Kop kop. Mihin on hävinnyt ne kaikki maailmanlopun ajatukset pienestäkin vastoinkäymisestä? Siis muistan kuinka maapähkinävoipurkki meni rikki ja kävin pitkään päässäni pohtimista, että onko varaa ostaa uusi vai elänkö ilman, kun ihan itse rikoin. Ehkä se on se palkankorotus ja lomarahat. Tai sitten olen oikeasti jotain saanut päässä nyrjäytettyä paikoilleen.

Kävin työkaverin kanssa viikolla yhdessä koulutustapahtumassa. Puhe kääntyi jossain kohtaa rahaan, tai siis hintojen nousuun. Kaveri valitteli sitä, että vaikka hänelläkin palkka noussut, niin se ei riitä elämiseen. Hän on sen verran hyvä kaveri, että saattaa puhua suoraan. Mainitsin vain, että onko hän huomannut, että on päivän aikana kuluttanut jo reilut 30 euroa välipaloihin ja  juomiin. Ja lounaaseen tietenkin. Siinä sitten tarkisteltiin hänen verkkopankista, kuinka se raha vaan hävisi. Ei ihme, että tuntuu, ettei raha riitä, jos ihan vaan syöminen veisi 900 e kuussa.

Ehdotin budjetointia, mutta tuskin kaveri sitä tekee niin kauan kun voi sellaisen välttää. Eli on kivempi heittää rahaa menemään kuin oikeasti avata silmät tilanteeseen. Tiedän sen siitä, että tuo kaveri oli kuin olisi itseä katsonut menneisyydessä. Itse olin täysin samanlainen: raha ei riitä, koko ajan pitäisi tienata enemmän ja ei oikeastaan ole mitään mistä nipsasta kuluja pois. Kaikki menee normaaliin elämään. Hieman sisäisesti nauratti.

Elän mielestäni hyvää elämää, vaikka kuun lopussa on tiukkaa. Paitsi tällä kertaa. Tässä kuussa tuosta reissupäivästä sai korvaukset. Lisäksi maksoin matkat matkaedulla, joten siis kaikki raha oli vaan kotiinpäin. Olin niin onnellinen, että tilille yhtäkkiä maksettiin yli 50 euroa. Ja vielä juhannukseksi. 20 e siitä hävisi puff. Muka johonkin tärkeään juhannusvalmisteluun vieraita varten. Kuitenkin kaikkein eniten onneissani olin siitä, että saatoin ostaa etikkapullon, vaikkei siihen alkuperäisesti olisi ollut budjettia. Käytän sitä siis vessan puhdistukseen,  kun se vie kalkin pois. En raaski tunkea veteen mitään myrkkyjä. Täällä helteen keskellä nyt onneissani suihkuttelen vessareissujen jälkeen etikkaa pönttöön ja hymyilen, kuinka olen niin rahallisesti järkevä ja siitä onnellinen ihminen. Olkaa hyvä mielikuvasta.

Niin sitä on ihminen muuttuvainen. Ja tämän vuoksi velallisten, varsinkaan tällaisten ongelmaisten niin kuin minä, ei ihan liian helpolla ja nopeasti pitäisi veloista päästä eroon. Siinä menee aikaa kun aivot asettuu uuteen asentoon ja osaa ymmärtää rahan arvon. Ja varsinkin sen, että oma arvo ei mitenkään liity rahan arvoon. Mainittakoon tähän kuitenkin se, että velkoja ei mielestäni pidä pitkittää liikaa. Esim ulosottoa pitäisi järkeistää ja tuoda järkevämpään muotoon. Ei mitään järkeä, että lyötyä lyödään ja tuon velan vuoksi ei esim kannata mennä töihin vaan elää sopivasti yhteiskunnan tuilla.

Mutta nyt juhannukseen. Älkää hukkuko ja pitäkää kavereista huoli!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Velkahaaste 11/19

Tavoitteet vuosineljänneksittäin: 1. Budjetin rakennus ja maksusuunnitelma tehty Q1/22     Ok 2. Keittiövälineet maksettu Q2/22    Ok 3. Kul...