12 lokakuuta 2022

Korkoja ja MAHTAVA oivallus!

Puolenkuun korkojen kirjautumisen pällistely suoritettu. Tällä kertaa ihan peukku vahvasti ylös. Jotenkin odotin viime kuulle reilua tiputusta korkoihin, kun kuitenkin korkojen maksun välillä olin maksanut yli 1400 euroa pois, mutta korothan vaan nousi. Silloin ei ollut kiva ylläri. Nyt onneksi kulutusluoton korko oli 13 euroa vähemmän kuin edellisenä kuuna. Eli se iso tiputus tuli sit tälle kuulle. Ihan kiva, kun päästiin reilusti alle 50 euroon. Ja kuluineen oli 52 euroa. Mulla kun on tällainen salainen perverssi (tai ei enää niin salainen) unelma, että saisin nyt kuukausittain kulutusluoton velan tippumaan yli 900 euroa ja sit yhteensä yli 960 euroa. Tässä kuussa ekstrana vaadittava maksaminen on tehty jo, kun se  oli kohtalaisen helppoa, kun tuli yhdet päivärahat, mutta ei se haastavaa tulevaisuudessakaan ole, jos korot laskee tuolleen.

Korot siis iso Jes! Nyt kun tästä näyttää muodostuvan tällainen hampurilaiskirjoitus (kuka senkin keksinyt, kun se on niin pinnalle liimattua höpötystä. Hyvä-kehityskohde - hyvä ajattelu. Ainakin itse tykkään, että palaute annetaan sellaisena kuin se on, eikä keksitä mitään hyvää sanottavaa tahalleen, jos on vaan valittamista. Säästyisi kaikilta aikaa. Ja jos joskus on hyvää sanottavaa,  niin ei tarvi sit odottaa sitä huonoa asiaa siihen kylkeen) niin mennään sillä. Pehmeä pohjasämpylä käsitelty. Mutta nyt se sitkeä ja verinen pihvi:

Olen täälläkin marmattanut töistä ja sinne vaikeasta paluusta. Ihan jo silleen, että mua itseäkin ärsyttää itseni, että olen negatiivinen. Yllärikseni huomasin, että ei se ollut vaan minä töihinpaluu tuskissani, vaan kun kerrankin avasin suuni, niin tajuttiin että meillä on koko tiimi samoilla fiiliksillä. Syksy on tehnyt kaikkien työstä tuskaa. Eli että meillä ei ole mitään yrityksen tai ylempien henkilöiden tukea ja me ei kukaan saada tehdä sitä työtä mihin meidät on palkattu, vaan joudutaan korjailemaan isompien pomojen osaamattomuutta. Yksinkertaisesti kukaan vastuussa oleva ihminen ei tee töitään ja ei kanna vastuuta. En ota kantaa, että mistä se johtuu, mua kiinnostaa vaan se, että se heijastuu suoraan lähemmäs kymmenen ihmisen päivittäiseen työhön ja hyvinvointiin siten, että useampi on katsonut muita töitä. 

Luin työhyvinvoinnista ymmärtääkseni tilannetta ja itseäni. Yhdessä tutkimuksessa oli tutkittu työelämää ja masentuneisuutta. Jotenkin ajatteli, että eniten ongelmia on niillä, joilla on paljon vastuuta. Olin väärässä. Eniten ahdistuneita ja masentuneita on siellä ruohonjuuritasolla, ei pomoissa. Ja suurin ongelma ei ole mikään palkka tai yhteiskunnallinen asema. Ei, vaan se suurin juttu on se, että pomoilla on enemmän valtaa päättää siitä työstään. Ja tajusin, että se tässä mättää. Että mullekin heitetään ihan randomisti ihan älytöntäkin työtä tehtäväksi (puhutaan asiakkaalle toista,  pistetään tekemään kolmatta ja oikeasti eniten huomiota tarvitsisi neljäs asia) ja sit lisäksi päivittäin jollekin tiimiläiselle tulee joku mukava pommi, mikä pitäisi hoitaa, kun jäänyt joltain hoitamatta. Itse jouduin esihenkilön puheille kun kieltäydyin yhdestä, mikä ei millään mittakaavalla ole mun homma. Mutta kun esihenkilö ei tiedä mun työstä mitään, niin sehän motkotti sen takia, kun joku muu oli musta valittanut ensin. Eipä tullut hyvä fiilis siitäkään, mutta osoitti vaan järjestelmän rikkonaisuuden.

No, mutta. Järjestettiin sitten jonkuntasoinen "kriisikokous", jossa oli ihan korkealtakin tasolta porukkaa. Nähtäväksi jää se, että tuleeko tästä mitään edistystä vai ei. Jos tämä korjataan vaan palkkaamalla uusia pomoja, joilla ei ole mitään tajua, mitä me tehdään, niin ei ole kamalan hyvä juttu. Vähän pelkään  että tohon mennään. En pidätä hengitystä. Itsellä aikalailla paukut käytetty tähän hommaan, mutta koetan antaa mahdollisuuden. Koska en halua jättää tiimikavereita pulaan, vaan ainakin olen sit yrittänyt kaiken, mitä kannattikin. Lupasin itselleni antaa aikaa tilanteen korjaamiseen jouluun asti.

Mutta sitten se hampurilaisen ihanan pehmeä päällyssämpylä, jossa on vielä jotain  syntisen epäterveellisen hyvää kastiketta ja laadukasta juustoa:

Tein mielenkiintoisen laskelman. Että jos olen vuoden loppuun töissä ja vaikka käytän tämän vuoden loput lomat työnantajan pakotuksesta/tai omasta halusta, niin kuitenkin ensivuodelle jo kertyneet lomat ja sit lomarahat on sellaiset, että joulukuussa jos ne maksetaan, niin se riittää kuittaamaan kulutusluoton kokonaan. Vitsit että nousi fiilikset kattoon. Mulla on lähellä päivämäärä, minkä jälkeen ei olisi yhtään huonoa lainaa. Se olisi jo tänä vuonna. Kolmantena palkkapäivänä tästä laskien. Jäisi vaan opintolaina ja asuntolaina. Mun vuosien velkapaskarämpiminen olisi ohi!  Ah. Vielä en ole vankilasta pois, mutta voi että kun tuntuu hyvältä se, että on tiedossa vapautuspäivä.

Jään tässä mielenkiinnosta seuraamaan, että mitä käy. Sinänsä ihana ajatella, että mun ei TARVI enää jäädä töihin. Mun taloudellinen tilanne olisi tosi hyvä, vaikka nettopalkka tippuisi 500 euroa. Olisi paljon enemmän vaihtoehtoja työksi, ja vieläpä mukavia ja kivoja. Opintolainan poismaksu ei ole tuon työn stressin arvoista. Sen maksun venyttämistä voi toteuttaa ihan hyvällä mielellä tarvittaessa. Aika jeeshän se silti olisi, että työolot paranisi sen verran, että töissä voisi olla ihan kiva olla. Sehän oli sitä koko kesän, nautin todella paljon, kun sai todella keskittyä vain siihen, mihin mut on palkattu. Tykkäsin aamuisin avata koneen ja lähteä tutkimaan kaikkia haasteita. Ja että sain todella paljon edistettyä kaikkea.

Huh. Kukapa uskoi, että tällaisella hampurilaisella on näin keventävä vaikutus.👏

1 kommentti:

  1. Vähän pilaan tätä tunnelmaa tästä ihan itse, mutta totta kai jos joulukuussa tämä maksettaisiin, niin verojahan menisi sit se 40%, jolloin se ei riittäisi. Mutta jos vaikka lopettaa 1.1, niin sittenhän se on ihan toinen juttu. Eli todellakin voisin lopettaa työt jo joulukuun jälkeen, jos paha tilanne tulee.

    Vaikka oikeasti kai pitäisi "quit quitting", mutta kun ihan kaikki palikat ei ole mun käsissäni, että voisin omaa työhyvinvointiani parantaa millään muulla kuin vaihtamalla työpaikkaa. Eli tunnistan ja tiedän tämänkin, että vähän epäreilu mielenmaisema ja että ei se ruoho ole vihreämpää aidan toisella puolella.

    VastaaPoista

Velkahaaste 11/19

Tavoitteet vuosineljänneksittäin: 1. Budjetin rakennus ja maksusuunnitelma tehty Q1/22     Ok 2. Keittiövälineet maksettu Q2/22    Ok 3. Kul...